Ilmaisutaidon opiskelijat Kullan vamouksessa

Ilmaisutaidon ryhmä lähti teatterireissulle Tampereelle teatteri Telakkaan. Telakka sijaitsee Tullintorin vieressä lähellä rautatieasemaa. Esitys oli nimeltään Kullan vamous. Koulu kustansi lippumme, mutta saimme hommata itsemme paikalle joko omilla tai kimppakyydeillä.

Liput olivat jo maksettuina, kun saimme tietää, että meidän ihana pikku Iidamme oli tulossa kipeäksi eikä pääsisi tulemaan teatteriin. Opettaja antoi luvan, että saisimme ottaa Iidan tilalle jonkun muun. Seuraksemme saimme Mariisan, joka oli innoissaan päästessään mukaan.

Kun olimme odottelemassa sisälle pääsyä, viereemme tuli nainen, joka pyysi meitä sisälle hänen kanssaan. Menimme istumaan penkeille, ja esitys alkoi. Nainen tuli istumaan eteemme. Hän kaivoi kännykän esiin ja otti kuvan. Kun esityksessä tuli menevä kohtaus, nainen alkoi taputtaa seisoviltaan. Kun taas tuli sellainen kohtaus, jossa mies makasi maassa ja hoki "kukaan ei äänestä mua", tämä samainen nainen saapui miehen viereen sanoen "mä äänestän sua".

Nainen alkoi enemmänkin hortoilla ympäriinsä. Hän käveli salin toiseen päähän ja sanoi lähtevänsä pois. Miksaaja näytti naiselle poistumistien. Näyttelijät keskeyttivät kohtauksen, ja naisnäyttelijä lähti saattamaan tätä kyseistä naista pois. Tämän jälkeen, kun häirikkö oli saatettu pois, jatkui esitys mallikkaasti loppuun asti.

Aluksi kuulimme, ettei väliaikaa olisi, mutta arviolta puolenvälin jälkeen selvisi, että sellainen pidettäisiin. Meille ja muulle yleisölle tarjottiin teetä ja onnenkeksejä. Teehetken aikana taustalla kuului katkelma Liisa Ihmemaassa -kirjasta, kohdasta, jossa Liisa pitää kirjan muiden hahmojen kanssa teehetkeä. Väliaika oli ihan positiivinen kokemus, jonka jälkeen oli mukava seurata esitystä.

Esityksessä käytettiin monia erilaisia elementtejä. Näyttelijöiden liikkeet olivat hitaita ja pehmeitä. Oli mukana muutama nopeakin liikesarja. Näyttelijät myös tanssivat. Esiintyjien puhe oli voimakasta ja se kuului todella hyvin. Asut olivat upeita: oli perustunikaa ja hienoa mekkoa. Oli myös Marilyn Monroe - ja Elvis Presley -asut.

Näytelmässä käytettiin myös valoja  tuomaan oikeanlaista tunnelmaa kohtauksiin. Erilaisia ääniäkin käytettiin. Esityksen musiikki koostui oikeastaan kokonaan rytmillisestä kokonaisuudesta, johon musiikkivastaava toki sekoitti ääntään ja poikkihuilua. Äänet olivat välillä lähes alkukantaisen kuuloisia, ja ne loivat miellyttävän jännityksen kokonaisuuteen. Rytmikkyys oli sovitettu näyttelijöiden liikehdintään hyvin.

Lavastuksessa käytettiin savua, vettä, kukkasia ja sokeria. Myös saippuakuplia leijaili.

Juonta tästä näytelmästä oli turha etsiä. Onneksi se kerrotiin jo prologissa.

Esityksen jälkeen saimme vielä rupatella hetken naispääosan esittäjän Tanjalotta Räikän kanssa. Sitten lähdimmekin pimeässä illassa kukin kotiamme kohti.

http://www.telakka.eu/teatteri/

Iida, Ida, Venla, Mari, Senja, Roosa ja Olli